Search
  • irinaalanne

Yrittäjät Suomen talouden selkäranka

Mitä tarvitsemme menestyäksemme elämässä? Mitä varten me kaikki opiskelemme vuosia? Vastaus on yksinkertainen, työtä. Tavallista arkista puurtamista. Joillekin onnekkaille se voi olla elämää rikastuttava vapaa-aikaankin helposti mukaan tuleva asia, useimmiten se kuitenkin on vain keino ansaita elanto. Työ on väline, jolla luodaan hyvän elämän puitteet. Se antaa elämälle merkityksen ja ilman sitä ihminen helposti tuntee olevansa osittain yhteiskunnan ulkopuolella. Sen avulla jokainen saa tuloja, joilla maksaa elämän perusasiat ja ne kaikki kivat jutut mitkä kunkin mielestä hyvään elämään kuuluvat. Ovat ne sitten matkustelu, oma piha, harrastus itselle tai lapsille, merkkivaatteet tai kupillinen kahvia lähikahvilassa nautiskellen. Tässä maailmassa kaikki maksaa ja yhteiskunnan mahdollisuus tukea jäseniään on rajallinen, rajoittuen usein vain elämän välttämättömien tarpeiden tyydyttämiseen.


Mistä tätä työtä sitten löytää? Mahdolliset työntarjoavat voidaan jakaa seuraavasti:


- Suuryritykset, suomalaiset ja ulkolaiset.

- Keskisuuret yritykset, yritykset, jotka työllistävät alle 250 henkeä.

- Pienyritykset, yritykset, jotka työllistävät alle 50 henkeä.

- Valtio ja kunnat.

- Itsensä työllistäminen kevyt- tai pienyrittäjänä.


Suomen yrittäjien mukaan vuosina 2001–2019 pk-yrityksiin syntyi yli 160646 työpaikkaa, näistä 81 095 oli alle 50 hengen yrityksissä. Suomen yrittäjien mukaan tämä tarkoittaa sitä, että 2000-luvulla uudet työpaikat ovat syntyneet pääsääntöisesti pieniin tai keskisuuriin yrityksiin. Mielenkiintoinen fakta on tämän lisäksi se, että Suomen yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93 %.


Suomi on laaja maa ja suuryrityksillä on usein halu keskittää ja tehostaa toimintoja. Tämä saattaa johtaa tilanteisiin joissa ko. yritykset ovat suurina yksittäisintä työnantajina ja veronmaksajina elintärkeitä yhteisöille ja kunnille, joissa toimivat. Ei myöskään voida unohtaa sitä suurta alihankkijoiden määrää miltä nämä yritykset yleensä ostavat palveluita. Viime aikoina tämä on näkynyt erityisen selkeästi Kemissä, missä tehtaan lopettaminen saattanut koko yhteisön hälytystilaan. Vantaalla ei onneksi olla vain yhden yrityksen varassa, mutta mekään emme ole immuuneja talouden ja yritysmaailman muutoksille. Selkeä esimerkki tästä on Aviapoliksen alueen työttömyyslukujen nousu, mikä on suoraa seurausta koronatilanteen sulkemista yritystoiminnoista. Tilanteen paranemista on toivoa, mutta yksin se ei riitä. Tarvitaan tukitoimia sekä yrityksille, että yksittäisille ihmisille uusien työmahdollisuuksien löytämiseksi.


Tärkeässä asemassa tässä ovat pienyritykset, jotka työllistävät kokoonsa nähden yllättävän suuren määrän ihmisiä. Vaikka monessa näissä nyt vielä mennään yrittäjän itsensä ja hänen perheensä voimilla eteenpäin, on kasvupotentiaali näissä valtava. Muistettava on, että yrittäjän elämä ei ole leveä, vaikka se ulkopuolisen silmin saattaa siltä näyttääkin. Tarvitsee vain katsoa konkurssitilastoja, niin näkee miten herkkiä ne ovat talouden heittelyille. Pienyrittäjillä ei ole käytössään suurten yritysten puskureita tai mahdollisuuksia saada edullista lainaa vaikeiden aikojen ylittämiseksi. Jokainen toimintansa lopettanut yritys on menetys kaupungille ja suuri inhimillinen tragedia yrittäjälle. Ei anneta enää yhdenkään yrityksen kaatua valtion/kunnan tekemien päätösten tai tekemättömien päätösten vuoksi. Otetaan päätöksissä jatkossa huomioon niiden vaikutukset yrittäjiin ja ollaan yrittäjäystävällinen kaupunki. Näin saadaan hyvinvointia jaettavaksi kaikille.


--------------------------------------------


Kirjoitus on julkaistu 26.5.2021 Vantaan Kokoomuksen sivuston ehdokasblogissa. Sieltä löytyy myös muiden kokoomuslaisten taloudesta, kuntavaaleista ja politiikasta. Kannattaa käydä tutustumasssa.


Kuvassa pk-yritysten odotukset henkilöstömäärän muutoksesta ja työllisten määrän todellinen muutos Yritysbarometri 2021 mukaisesti.



2 views0 comments

Recent Posts

See All