Search
  • irinaalanne

Miten viedä Vantaa hyvän kehälle?

Vantaan Kokoomuksen tavoiteohjelmassa 2021-2025 luvataan viedä Vantaa "hyvän kehälle". Tämä on suuri lupaus ja sitä seuraa paljon hienoja asioita lupauksia kuten, hyvää opetusta kaikille, hoitoon pitää päästä nopeasti ja luontopolkujen, uimahallien sekä kesäteattereiden yms. hyvän arjen tekijöiden kuntoon laittaminen. Näitähän kaikki lupaavat ja lupauksia on helppo tehdä. Kokoomus tekee kuitenkin paremmin. Avaan tässä kirjoituksessa tavoiteohjelmaa siten miten minä sen ymmärrän. Nostan esille siitä esille minulle tärkeimpiä aiheita. Tämän jälkeen on ehkä selkeämpää se mitä minä asioista ajattelen ja miksi uskon että nämä tavoitteet ovat saavutettavissa.


Tavoiteohjelman kerromme keinot millä näitä lupauksia kohti edetään. Emme lupaa kuuta taivaalta tai suuria veronalennuksia kaikille, unohtaen ne sitten mahdottomina asioina vaalien jälkeen. Ei, me kerromme sen miten näihin tavoitteisiin päästään ja se keino on talouden tasapainottaminen ja suunnitelmallinen toiminta, esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa käytännön toimet ovat parempi ratkaisu kuin suuret suunnitelmat ja kustannustaakan sälyttäminen yrityksille ja taloyhtiöille.


Tästä päästäänkin talouteen, mikä on kaikkein tärkein seikka. Hyvä talous ei ole velaksi elämistä vaan rajallisten resurssien käyttöä parhaalla mahdollisella tavalla. Mikä on se paras mahdollinen tapa? Se on sitä, että pidetään huoli yritysten ja asukkaiden hyvinvoinnista. Ei päästetä olosuhteita sellaiseksi, että elämä kaupungissa on vain päivästä toiseen selviämistä tai yrityksillä palkanmaksupäivästä seuraavaan selviämistä. Kaupungin tehtävä on luoda sellainen ympäristö missä on aidosti mahdollista menestyä. Tämä on monen kokonaisuuden summa, verot, liikenneyhteydet, julkiset palvelut, kaavoitus, kaupungin maine yms. ovat vain osa asioista mitkä vaikuttavat siihen.


Puhumme paljon yrityksistä, se ei ole sattumaa, koska ne synnyttävät ympärilleen työtä ja lisäävät sitä myöten hyvinvointia. Ei ole sattumaa, että vanhojen ostoskeskuksien alamäki kiihtyy loppusuoralle siinä vaiheessa kun ostarilla on jäljellä enää muutama kaljakuppila, kun taas viihtyisissä ja siisteissä ostoskeskuksissa on kaikenlaisia kauppoja ja yrityksiä aina kukkakaupasta, suutarinliikkeeseen. Ne ovat parhaimmillaan asuinalueensa vilkas keskus ja lisäävät yhteisöllisyyttä. Olenkin sitä mieltä, että kaikissa päätöksissä tulee punnita myös niiden vaikutus yritystoimintaan. Esimerkkinä tästä pysäköintipaikkojen maksulliseksi muuttaminen useilla alueilla. Mikä oli sen vaikutus paikallisiin yrittäjiin? Itseasiassa jo niinkin pieni asia, kuin suojatien ja linja-autopysäkin sijainti voivat olla asioita mitkä vaikuttavat paljon sekä yrityksiin, että alueen turvallisuuteen.


Turvallisuus onkin yksi seikka mihin on syytä kiinnittää paljon huomiota. Miten on mahdollista, että keskellä päivää, nuori puukottaa toista keskellä ostoskeskusta? Jotain on vialla, etenkin kun se ei enää ole edes ykkösuutinen, vaan vain pieni lisä päivän uutistarjontaan. Tarvitsemme valvontaa, varhaista tukea, mistä esimerkkinä tänäänkin lehdessä ollut vaatimus lisäresursseista nuorten ja lapsien avohoitoon. Tätäkin enemmän tarvitsemme tukea perheille, neuvolapalveluita, koulukuraattoreita ja pienempiä ryhmäkokoja. Turvallisuus ei kuitenkaan ole pelkästään nuorille ja lapsiperheille annettua tukea, Se on valaistuja kävelyreittejä, kaikkien saavutettavissa olevia harrastusmahdollisuuksia, harkittuja suojatienpaikkoja, tavoitettavissa olevia vartijoita, alueiden monimuotoisuutta ja mahdollisuutta valita haluamansa asuinympäristö, sekä yhteisö. Toki se on myös arvostavaa kotihoitoa vanhuksille ja riittäviä neuvontapalveluita kaikenikäisillä. Minä uskon, että ongelmien ehkäisy on suurempi ja tehokkaampi turvallisuusteko, kuin valvonnan ja vartioinnin lisääminen, mikä sekin on joissain tilanteissa tarpeellista.


Yllä olevat ovat mahdollisia, mutta ne eivät ole ilmaisia. Ellemme halua elää velaksi on rahaa saatava lisää jotta pystymme ylläpitämään kaupungin palveluita ja infrasfuktuuria, ilman riittävää tulovirtaa on edessä palveluiden heikkeneminen ja sekä asukkaiden elämänlaadun, että yritysten elinmahdollisuuksien aleneminen. Mistä kaupunki sitten saa rahaa? Sitä tulee valtion ja muiden tahojen tuista, verotuloista ja kaupungin omasta yritystoiminnasta. Saatuihin tukiin on pyrittävä vaikuttamaan, tosin niihin vaikuttaminen on usein hidasta ja tehotonta. Kaupungin liiketoiminta on pääsääntöisesti sellaista, että sillä pyritään kattamaan siitä tulevat kustannukset, esimerkkinä kaupungin asuntojen vuokraus, Tämä tarkoittaa sitä, että tärkein tulonlähde on verotus, sekä yrityksiin että asukkaisiin kohdistuvana. Kokoomus ei halua korottaa veroprosenttia, koska se ei hyvinvoinnin kannalta kestävä ratkaisu. Tämä jättää jäljelle veronmaksajamäärän kasvattamisen. On mahdollista saavuttaa sekä laadukkaat palvelut, että kohtuullinen veroprosentti jos kaupunki menestyy. Menestys tässä yhteydessä tarkoittaa korkeaa työllisyyttä ja sitä että saamme Vantaan vetovoimaiseksi ja pääsemme pois läpikulkupaikan maineesta.


Saadaksemme kaupingissa aikaan hyvän kierteen, mikä lisää kaupungin vetovoimaa ja pitää sekä yritykset, että ihmiset täällä tarvitsemme tehokkaita palveluta, asuinalueiden kehitystä asukkaiden ehdoilla ja kaikille mahdollisuus valita omannäköisensä elämä. On se sitten urbaania kaupunkielämää palveluiden ja erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien läheisyydessä, tai luonnonläheisiä kylämäisiä yhteisöjä hyvien julkisien- ja yksityisien liikenneyhteyksien lähellä, tai jotain näiden väliltä. Tavoiteohjelmassa sanotaan osuvasti "tilaa elää ja olla oma itsensä."


Tehdään yhdessä määrätietoista työtä, jotta saamme hyvän kierteen syntymään. Ehkäpä jonain päivänä me kaikki haluamme hieman mukaillen todeta, kuten Arwidsson aikoinaan, "Nurmijärveläisiä emme ole, helsinkiläisiksi emme tahdo tulla. Olkaamme siis vantaalaisia."


Tavoiteohjelmaan voi tutustua tarkemmin Vantaan Kokoomuksen sivuilla..



7 views0 comments

Recent Posts

See All